Sain vihdoin piiiitkän jonottamisen jälkeen tämän kirjan käsiini kirjastosta. Pidin Kinnusen aiemmasta esikoisteoksesta "Neljäntienristeys" ja minua kiehtoi myös tämä kirja aiheiden vuoksi. Niinpä lähdin lukemaan kirjaa suurin odotuksin! Lopotti jatkaa itsenäisenä teoksena Neljäntienristeyksen henkilöiden elämää, joiden elämään pääsee siis hyvin mukaan, vaikkei olisikaan aiempaa teosta lukenut.
Tarina kertoo Helenasta, joka lähetetään sokeainkouluun Helsinkiin pois omilta juuriltaan, mutta myös hänen veljenpoikansa Tuomas on keskeisessä roolissa. Molemmat koetaan poikkeavina omalla kotiseudullaan ja omanlaisen elämän etsiminen vaatii monenlaisia elämän koukeroita. Kirja imee mukaansa eikä loppua tule arvailleeksi ennen kuin hyvin tarinaan istuvana se on edessä.
"Unelma heittää tarinaan uuden käänteen, härskin. Pertti vetää jääkaapista hakemaansa olutta väärään kurkkuun. Yskii sitä ulos. Helena kuuntelee, tyrskähtää nauruun. Hänen äänensä ottaa vauhtia tupakan kellastuttamista keittiökaapeista, karkaa ovesta olohuoneen puolelle. Nauru värisyttää palaparkettia, resonoi ruokapöydän pinnassa ja pujahtaa makuuhuoneeseen. Se löytää kodinhoitajan avaaman tuuletusikkunan ja karkaa siitä taivaalle. Mennessään se pudottaa ikkunalaudan maljakosta Glorian siihen aikoinaan ostaman muoviruusun."
Lopotti on samantyyppinen Kinnusen aiemman teoksen kanssa ja lunasti täysin odotukseni. Kirja on mielestäni jopa edellistä parempi ehkä sen vuoksi, että tässä kuvataan oman elämän polun etsimistä hyvin henkilökohtaisten asioiden kautta. Kuvaukset ovat todentuntuisia ja limittäin kulkevat eri hahmojen tarinat toimivat. Kappaleiden nimet ovat nykykirjallisuudessa virkistäviä ja todella viehättäviä runollisuudessaan, jopa kauniita. Itse asiassa koko kirja on viehättävä, kaunis ja elämänmakuinen. Se ei tuomitse, suvaitse, erittele tai yhdistä, vaan tuo henkilöiden elämän eteemme sellaisenaan ymmärtäen kunkin erilaiset elämänpolut.
"On hyviä päiviä ja on huonoja. Ne pitää molemmat tunnistaa ja pitää erillään kuten arki ja pyhä. Äläkä koskaan ala joksikin vain siksi, että joku toinen niin tahtoo."
sunnuntai 19. helmikuuta 2017
maanantai 30. tammikuuta 2017
Outi Pakkanen: Peili (Otava 2016, 270 s.)
Pakkanen on tunnettu kirjailija, joiden kirjoilla on oma lukijakuntansa. Minäkin ajattelin varata kirjastosta tämän uusimman, vaikken voi varsinaisesti pitää häntä suosikkikirjailijanani ja hyvin pitkän jonotuksen jälkeen pääsinkin sitä vihdoin lukemaan. Peili on tuttua Outi Pakkasta, jossa alussa taitavasti luodaan kuva erilaisista ihmissuhteista ja varsinaiset tapahtumat tulevat vasta kirjan loppupuolella esiin. Tämän kirjan päähenkilönä on äiti ja isoäiti Violetta Lilja. Hän kantaa huolta omasta tyttärestään Jutasta, joka ei ole oikein päässyt asettautumaan omaan elämäänsä. Jutan tytär ja Violetan silmäterä 5-vuotias Helmi asuu isänsä, Jutan ex-miehen Jussin ja tämän uuden, suomenruotsalaisen vaimon Lillanin luona. Heidän kaikkien välillä on omat jännitteensä ja ne heijastuvat myös Helmiin. Eräänä päivänä Violetta näkee oman lapsenlapsensa ja Jussin uuden anopin lämpimissä tunnelmissa ja se kaihertaa Violetan sydäntä.
"Mamma...mamma... Minun lapsenlapseni... Violetta hoki kurkussa kasvavaa möykkyä nieleskellen. Minun pikkuinen aurinkotyttöni, joka sanoi vierasta naista mammaksi... joka... Ja äkkiä Violetta tunsi silmitöntä raivoa omaa aikuista tytärtään kohtaan."
Pakkasen kirjojen dekkarius ei ole aivan perinteistä enkä oikein osaakaan pitää niitä dekkareina, sillä niiden keskiössä on varsinaisen rikoksen tai mysteeriin ratkaisun sijaan enemmän erilaisten henkilöiden ja heidän elämänsä, ajatustensa ja kokemustensa kuvailu. Lukukokemus on aina kevyt, vaikka Pakkasen kirjoissa voi sanoa ehkä olevan pieni hitunen psykologista jännitettäkin. Aiemmissa kirjoissa Anna Laine oli keskeisimmissä rooleissa - tässä turhan vähän esillä ottaen huomioon, että kirjan kannessa on Anna Laine-dekkari merkki.
"Mamma...mamma... Minun lapsenlapseni... Violetta hoki kurkussa kasvavaa möykkyä nieleskellen. Minun pikkuinen aurinkotyttöni, joka sanoi vierasta naista mammaksi... joka... Ja äkkiä Violetta tunsi silmitöntä raivoa omaa aikuista tytärtään kohtaan."
Pakkasen kirjojen dekkarius ei ole aivan perinteistä enkä oikein osaakaan pitää niitä dekkareina, sillä niiden keskiössä on varsinaisen rikoksen tai mysteeriin ratkaisun sijaan enemmän erilaisten henkilöiden ja heidän elämänsä, ajatustensa ja kokemustensa kuvailu. Lukukokemus on aina kevyt, vaikka Pakkasen kirjoissa voi sanoa ehkä olevan pieni hitunen psykologista jännitettäkin. Aiemmissa kirjoissa Anna Laine oli keskeisimmissä rooleissa - tässä turhan vähän esillä ottaen huomioon, että kirjan kannessa on Anna Laine-dekkari merkki.
maanantai 23. tammikuuta 2017
Shari Lapena: Hyvä naapuri (Otava, 2017, e-kirja 258 s.)
Alkuperäisteos: The Couple Next Door (Bantam Press 2016)
Asianajajan ja englannin kielen opettajan ensimmäinen thrilleri veti puoleensa, koska sitä mainostettiin "vuoden puhutuinpana trillerinä". Olihan se siis hankittava. Minulla on ollut luettavana muutama ammatillinen kirja ja tarvitsin väliin hiukan pään tuuletusta, joten aloitin tämän kirjan siinä tilanteessa. Voin vain todeta, että kirja täytti erittäin hyvin tehtävänsä, sillä kirja piti otteessaan ja se oli luettava kerralla loppuun saakka!
Asianajajan ja englannin kielen opettajan ensimmäinen thrilleri veti puoleensa, koska sitä mainostettiin "vuoden puhutuinpana trillerinä". Olihan se siis hankittava. Minulla on ollut luettavana muutama ammatillinen kirja ja tarvitsin väliin hiukan pään tuuletusta, joten aloitin tämän kirjan siinä tilanteessa. Voin vain todeta, että kirja täytti erittäin hyvin tehtävänsä, sillä kirja piti otteessaan ja se oli luettava kerralla loppuun saakka!
Anne ja Marco ovat lähdössä juhlimaan seinänaapuriensa Cynthian ja Grahamin luokse, mutta heidän lapsenvahtinsa peruu tulonsa. He päättävät lähteä kahdestaan ja ottavat itkuhälyttimen mukaansa sekä sopivat käyvänsä puolen tunnin välein katsomassa nukkuvaa lastaan. Kaiken piti olla kunnossa, mutta vanhempien palatessa naapurista kotiin on käsittämätön tapahtunut. Coran pinnasänky on tyhjä!
"Molemmat tuijottavat tyhjää sänkyä, jossa heidän lapsensa piti olla. Hän ei voi olla olematta siellä. Cora ei ole mitenkään voinut päästä omin avuin pois sängystä."
Vanhempien tuska ja syyllisyys nousevat pinnalle. Miksi lähdin juhlimaan jättäen lapseni? Häpeä siitä, miltä kaikki näyttää muiden silmissä: humalaiset vanhemmat jättivät puolivuotiaana lapsensa heitteille. Tilannetta selvittelemään saapuu rikostutkija Rasbach, joka aina uudestaan ja uudestaan palaa kysymystensä kanssa. Hänen kokemuksensa ja ajatusmaailmansa vie kertomusta eteenpäin laittaen lukijankin aina uudelle ja uudelle tielle eikä asioiden kulku selviä kuin vasta kirjan loppumetreillä.
Ehkä Hyvä naapuri on "vuoden puhutuin trilleri", mutta ei ehkä ihan mieleenpainuvin. Mukava lukukokemus kuitenkin, joka sopii myös hyvin Helmet - lukuhaasteen kirjaksi nro 24.
Ehkä Hyvä naapuri on "vuoden puhutuin trilleri", mutta ei ehkä ihan mieleenpainuvin. Mukava lukukokemus kuitenkin, joka sopii myös hyvin Helmet - lukuhaasteen kirjaksi nro 24.
torstai 5. tammikuuta 2017
J.M.Ilves: Sorjonen - Nukkekoti (Gummerus, 2016, 283 s.)
Pakkasta -20.4, kuulakas taivas ja takassa tuli. Maanantaina on taas palattava arkeen loman jälkeen, joten tämä on erittäin hyvä päivä käpertyä sohvan nurkkaan shaalin ja kirjan kanssa! Vaatehuoneen siivous saa odottaa vielä hetken ja pitäähän tännekin nyt muistaa kirjoittaa kaikista lukemistaan kirjoistaan :)
Luin alkuviikosta kirjan, joka osuu hyvin Helmet-haasteeseen nro 7. Nimittäin J.M.Ilves nimen takaa löytyy kaksi kotimaista ammattikirjailijaa, joista ei vielä muuta tietoa ole saatavilla, mutta pakkohan niitä on omassa mielessä arvailla.
Kirja on rakenteeltaan hyvin suomalainen dekkari ja se pitää lukijan otteessaan selkeydellään ja helpolla luettavuudeltaan, mutta erityisesti päähenkilön persoonan vuoksi. Henkilön inhimilliset piirteet tuovat hahmoon rösöisyyttä ja lämpöä tarinaan. Päähenkilön sosiaaliset taidot tuovat mieleen Silta-sarjan ja sen lisäksi perheen keskeinen rooli luo tekstiin ripauksen pohjoismaalaista dekkarihenkeä.
Kirjan tapahtumat sijoittuvat Lappeenrantaan, jonne päähenkilö KRP:n rikostutkija Kari Sorjonen perheineen on kirjan alussa juuri muuttanut. Sorjonen halusi pois pääkaupunkiseudulta ratkaisemaan rikoksia työnsä kannalta helpommalle alueelle, jottei työ veisi kokonaan. Lappeenrannasta kotoisin oleva vaimo Pauliina on toipumassa vakavasta sairaudesta ja tytär Janina elää omaa nuoruuttaan, joten perheen yhteinen aika olisi tärkeää.
Lappeenranta ei kuitenkaan osoittautunut kovin rauhalliseksi paikaksi, sillä siellä oli heti vastassa rikosvyyhti. Sorjonen loistaa työssään pohdintataidoillaan, joiden avulla etenee rikosten tutkinnassa kaukana muiden tutkijoiden edellä. Hän on kuitenkin kömpelö muiden ihmisten kohtaamisissa, jonka myös uudet työkaverit ja esimies pian huomaavat.
Katsoin syksyllä netistä Sorjonen- draamasarjan, jonka käsikirjoitus on ollut alkuna tälle dekkarille. Kirjaa nyt lukiessani hahmot saivat siis mielessäni sarjan näyttelijöiden habituksen. Siispä Sorjonen on tästä eteen päin ehdottomasti Ville Virtanen! Minulla on jo kirjastossa varaus seuraavasta sarjan kirjasta, joten lukukokemukset jatkuvat Sorjosen (ja Villen) kera. Mukava, kepeä dekkari, joka antaa lukemisen ilon.
Luin alkuviikosta kirjan, joka osuu hyvin Helmet-haasteeseen nro 7. Nimittäin J.M.Ilves nimen takaa löytyy kaksi kotimaista ammattikirjailijaa, joista ei vielä muuta tietoa ole saatavilla, mutta pakkohan niitä on omassa mielessä arvailla.
Kirja on rakenteeltaan hyvin suomalainen dekkari ja se pitää lukijan otteessaan selkeydellään ja helpolla luettavuudeltaan, mutta erityisesti päähenkilön persoonan vuoksi. Henkilön inhimilliset piirteet tuovat hahmoon rösöisyyttä ja lämpöä tarinaan. Päähenkilön sosiaaliset taidot tuovat mieleen Silta-sarjan ja sen lisäksi perheen keskeinen rooli luo tekstiin ripauksen pohjoismaalaista dekkarihenkeä.
Kirjan tapahtumat sijoittuvat Lappeenrantaan, jonne päähenkilö KRP:n rikostutkija Kari Sorjonen perheineen on kirjan alussa juuri muuttanut. Sorjonen halusi pois pääkaupunkiseudulta ratkaisemaan rikoksia työnsä kannalta helpommalle alueelle, jottei työ veisi kokonaan. Lappeenrannasta kotoisin oleva vaimo Pauliina on toipumassa vakavasta sairaudesta ja tytär Janina elää omaa nuoruuttaan, joten perheen yhteinen aika olisi tärkeää.
Lappeenranta ei kuitenkaan osoittautunut kovin rauhalliseksi paikaksi, sillä siellä oli heti vastassa rikosvyyhti. Sorjonen loistaa työssään pohdintataidoillaan, joiden avulla etenee rikosten tutkinnassa kaukana muiden tutkijoiden edellä. Hän on kuitenkin kömpelö muiden ihmisten kohtaamisissa, jonka myös uudet työkaverit ja esimies pian huomaavat.
Katsoin syksyllä netistä Sorjonen- draamasarjan, jonka käsikirjoitus on ollut alkuna tälle dekkarille. Kirjaa nyt lukiessani hahmot saivat siis mielessäni sarjan näyttelijöiden habituksen. Siispä Sorjonen on tästä eteen päin ehdottomasti Ville Virtanen! Minulla on jo kirjastossa varaus seuraavasta sarjan kirjasta, joten lukukokemukset jatkuvat Sorjosen (ja Villen) kera. Mukava, kepeä dekkari, joka antaa lukemisen ilon.
keskiviikko 4. tammikuuta 2017
101 kirjaa 🇫🇮
Mainitsin aiemmin, että pyrin tänä vuonna lukemaan paljon myös suomalaista kirjallisuutta. Yle on kerännyt kirjoja Suomen itsenäisyyden vuosikymmeniltä, joka on juuri tälle vuodelle hieno oivallus. Listasta löytyy minullekin monta kirjaa luettavaksi. Muilta vuosikymmeniltä olen joitakin mainituista lukenut, mutta noista 1910- ja 1930-lukujen kirjoista en yhtään. Siispä niitä ensiksi etsiskelemään. Erityisesti 1910-luvun kirjan lukeminen saattaa olla mielenkiintoinen elämys :)
http://yle.fi/aihe/kirjojen-suomi/101-kirjaa
2010-luku
http://yle.fi/aihe/kirjojen-suomi/101-kirjaa
2010-luku
- 2016 Ilkka Remeksen Kiirastuli
- 2015 Elina Hirvosen Kun aika loppuu
- 2014 Pajtim Statovcin Kissani Jugoslavia
- 2013 Pauliina Rauhalan Taivaslaulu
- 2012 Juha Seppälän Mr. Smith
- 2011 Rosa Liksomin Hytti nro 6
- 2010 Markus Nummen Karkkipäivä
2000-luku
- 2009 Maarit Verrosen Normaalia elämää
- 2008 Sofi Oksasen Puhdistus
- 2007 Risto Isomäen Litium 6
- 2006 Leena Krohnin Mehiläispaviljonki
- 2005 Arto Salmisen Kalavale
- 2004 Reko Lundánin Rinnakkain
- 2003 Lars Sundin Erikin kirja
- 2002 Kari Hotakaisen Juoksuhaudantie
- 2001 Jari Tervon Suomemme heimo
- 2000 Jusa Peltoniemen Jäähyväiset sukuromaanille
1990-luku
- 1999 Veronica Pimenoffin Maa ilman vettä
- 1998 Hannu Raittilan Ei minulta mitään puutu
- 1997 Mauri Kunnaksen Koiramäen joulukirkko
- 1996 Kreetta Onkelin Ilonen talo
- 1995 Kalle Päätalon Hyvästi, Iijoki
- 1994 Matti Paloheimon Valkoinen Mandela
- 1993 Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää ja rakkauden nälkä
- 1992 Daniel Katzin Saksalainen sikakoira
- 1991 Erno Paasilinnan Kauppamiehet isänmaan asialla
- 1990 Olli Jalosen Isäksi ja tyttäreksi
1980-luku
- 1989 Annika Idströmin Kirjeitä Trinidadiin
- 1988 Kari Kontion ja Tuomas Nevanlinnan Kirjava lehmä
- 1987 Eeva Kilven Animalia
- 1986 Antti Tuurin Ameriikan raitti
- 1985 Matti Pulkkisen Romaanihenkilön kuolema
- 1984 Pirkko Saision Kainin tytär
- 1983 Joni Skiftesvikin Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja
- 1982 Kaari Utrion Ruusulaakso
- 1981 Anja Kaurasen Sonja O. kävi täällä
- 1980 Kauko Röyhkän Tien laidalla Waterloo
1970-luku
- 1979 Asikaisen, Mellerin ja Vuennon Pete Q
- 1978 Juhani Peltosen Elmo
- 1977 Paavo Haavikon Kansakunnan linja
- 1976 Risto Rasan Kaksi seppää
- 1975 Jussi Kylätaskun Revari
- 1974 Veijo Meren Kuviteltu kuolema
- 1973 Heikki Turusen Simpauttaja
- 1972 Arto Paasilinnan Operaatio Finlandia
- 1971 Eeva Joenpellon Vesissä toinen silmä
- 1970 Lassi Sinkkosen Solveigin laulu
1960-luku
- 1969 Jarkko Laineen Niin kulki Kolumbus
- 1968 Tytti Parraksen Jojo
- 1967 Hannu Salaman Minä, Olli ja Orvokki
- 1966 Arvo Salon Lapualaisooppera
- 1965 Timo K. Mukan Tabu
- 1964 Marja-Leena Mikkolan Tyttö kuin kitara
- 1963 Paavo Rintalan Sissiluutnantti
- 1962 Pentti Saarikosken Mitä tapahtuu todella?
- 1961 Anni Polvan Tiinalla on hyvä sydän
- 1960 Marja-Liisa Vartion Kaikki naiset näkevät unia
1950-luku
- 1959 Anders Cleven Katukiviä
- 1958 Aapelin Pikku Pietarin piha
- 1957 Kirsi Kunnaksen Tiitiäisen tarinoita
- 1956 Irja Virtasen Kenttäharmaita naisia
- 1955 Rauha S. Virtasen Seljan tytöt
- 1954 Väinö Linnan Tuntematon sotilas
- 1953 Aino Räsäsen Näkemiin, Helena!
- 1952 Veikko Huovisen Havukka-ahon ajattelija
- 1951 Yrjö Kokon Sudenhampainen kaulanauha
- 1950 Tove Janssonin Muumipapan urotyöt
1940-luku
- 1949 Valentinin Ruma Elsa
- 1948 Elvi Sinervon Vuorelle nousu
- 1947 Outsiderin Kilroy oli täällä
- 1946 Jussi Talven Tällaista oli palata
- 1945 Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen
- 1944 Armas J. Pullan "Jees, leskiyli-insinöörskä!" sanoi vääpeli Ryhmy
- 1943 Matti Hällin Suopursu kukkii
- 1942 Eila Pennasen Ennen sotaa oli nuoruus
- 1941 Helvi Hämäläisen Säädyllinen murhenäytelmä
- 1940 Erkki Palolammen Kollaa kestää
1930-luku
- 1939 Hella Wuolijoen Niskavuoren leipä
- 1938 Olavi Paavolaisen Risti ja hakaristi
- 1937 Martti Laineen Kuilu
- 1936 Sally Salmisen Katriina
- 1935 Saima Harmajan Sateen jälkeen
- 1934 Katri Valan Paluu
- 1933 Joel Lehtosen Henkien taistelu
- 1932 Toivo Pekkasen Tehtaan varjossa
- 1931 Pentti Haanpään Noitaympyrä
- 1930 Iris Uurron Ruumiin ikävä
1920-luku
- 1929 Aarno Karimon Kumpujen yöstä
- 1928 Aino Kallaksen Sudenmorsian
- 1927 Unto Seppäsen Taakankantajat
- 1926 Hilja Valtosen Nuoren opettajattaren varaventtiili
- 1925 Edith Södergranin Maa jota ei ole
- 1924 Maria Jotunin Tohvelisankarin rouva
- 1923 Kaarlo Hännisen Kiveliön karkurit
- 1922 Anni Swanin Pikkupappilassa
- 1921 Ollin Mustapartainen mies herättää pahennusta
- 1920 Juhani Ahon Muistatko?
1910-luku
Helmet-lukuhaaste 2017
Olin tavallaan viime vuodenkin haasteessa mukana, sillä olin Facebook-ryhmässä jäsenenä ja lueskelin listaan sopivia kirjoja, mutta vasta syksystä.
Nytpä siis haaste otettu vastaan kokonaisuudessaan!
Helmet-lukuhaaste:
Nytpä siis haaste otettu vastaan kokonaisuudessaan!
Helmet-lukuhaaste:
1. Kirjan nimi on mielestäsi kaunis
2. Kirjablogissa kehuttu kirja
3. Suomalainen klassikkokirja
4. Kirja lisää hyvinvointiasi
5. Kirjassa liikutaan luonnossa
6. Kirjassa on monta kertojaa
7. Salanimellä tai taiteilijanimellä kirjoitettu kirja
8. Suomen historiasta kertova kirja
9. Toisen taideteoksen inspiroima kirja
10. Kirjan kansi on mielestäsi kaunis
11. Jonkun muun alan ammattilaisena tunnetun ihmisen kirjoittama kirja
12. Politiikasta tai poliitikosta kertova kirja
13. Kirja "kertoo sinusta"
14. Valitsit kirjan takakannen tekstin perusteella
15. Kirjassa harrastetaan tai se liittyy harrastukseen
16. Ulkomaisen kirjallisuuspalkinnon voittanut kirja
17. Kirjan kannessa on sinistä ja valkoista
18. Kirjan nimessä on vähintään neljä sanaa
19. Yhdenpäivänromaani
20. Kirjassa on vammainen tai vakavasti sairas henkilö
21. Sankaritarina
22. Kuvitettu kirja
23. Käännöskirja
24. Kirjassa selvitetään rikos
25. Kirja, jossa kukaan ei kuole
26. Sukutarina
27. Kotipaikkakuntaasi liittyvä kirja
28. Kirja kirjailijalta, jolta olet aiemmin lukenut vain yhden kirjan
29. Kirjan päähenkilö osaa jotain, mitä haluat oppia
30. Kirjan nimessä on tunne
31. Fantasiakirja
32. Kirja on inspiroinut muuta taidetta
33. Kirja kertoo Intiasta
34. Kirja kertoo ajasta, jota et ole elänyt
35. Kirjan nimessä on erisnimi
36. Elämäkerta tai muistelmateos
37. Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoon kuuluu yli 20 teosta
38. Kirjassa mennään naimisiin
39. Ikääntymisestä kertova kirja
40. Kirjailija tulee erilaisesta kulttuurista kuin sinä
41. Kirjan kannessa on eläin
42. Esikoisteos
43. Kirja, jonka lukemista olet suunnitellut pidempään
44. Kirjassa käsitellään uskontoa tai uskonnollisuutta
45. Suomalaisesta naisesta kertova kirja
46. Oseanialaisen kirjailijan kirjoittama kirja
47. Kirja täyttää kahden haastekohdan kriteerit
48. Kirja aiheesta, josta tiedät hyvin vähän
49. Vuoden 2017 uutuuskirja
50. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja
2. Kirjablogissa kehuttu kirja
3. Suomalainen klassikkokirja
4. Kirja lisää hyvinvointiasi
5. Kirjassa liikutaan luonnossa
6. Kirjassa on monta kertojaa
7. Salanimellä tai taiteilijanimellä kirjoitettu kirja
8. Suomen historiasta kertova kirja
9. Toisen taideteoksen inspiroima kirja
10. Kirjan kansi on mielestäsi kaunis
11. Jonkun muun alan ammattilaisena tunnetun ihmisen kirjoittama kirja
12. Politiikasta tai poliitikosta kertova kirja
13. Kirja "kertoo sinusta"
14. Valitsit kirjan takakannen tekstin perusteella
15. Kirjassa harrastetaan tai se liittyy harrastukseen
16. Ulkomaisen kirjallisuuspalkinnon voittanut kirja
17. Kirjan kannessa on sinistä ja valkoista
18. Kirjan nimessä on vähintään neljä sanaa
19. Yhdenpäivänromaani
20. Kirjassa on vammainen tai vakavasti sairas henkilö
21. Sankaritarina
22. Kuvitettu kirja
23. Käännöskirja
24. Kirjassa selvitetään rikos
25. Kirja, jossa kukaan ei kuole
26. Sukutarina
27. Kotipaikkakuntaasi liittyvä kirja
28. Kirja kirjailijalta, jolta olet aiemmin lukenut vain yhden kirjan
29. Kirjan päähenkilö osaa jotain, mitä haluat oppia
30. Kirjan nimessä on tunne
31. Fantasiakirja
32. Kirja on inspiroinut muuta taidetta
33. Kirja kertoo Intiasta
34. Kirja kertoo ajasta, jota et ole elänyt
35. Kirjan nimessä on erisnimi
36. Elämäkerta tai muistelmateos
37. Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoon kuuluu yli 20 teosta
38. Kirjassa mennään naimisiin
39. Ikääntymisestä kertova kirja
40. Kirjailija tulee erilaisesta kulttuurista kuin sinä
41. Kirjan kannessa on eläin
42. Esikoisteos
43. Kirja, jonka lukemista olet suunnitellut pidempään
44. Kirjassa käsitellään uskontoa tai uskonnollisuutta
45. Suomalaisesta naisesta kertova kirja
46. Oseanialaisen kirjailijan kirjoittama kirja
47. Kirja täyttää kahden haastekohdan kriteerit
48. Kirja aiheesta, josta tiedät hyvin vähän
49. Vuoden 2017 uutuuskirja
50. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja
Outi Pakkanen: Julma kuu (Crime time, 2012, 247 s.)
Vietin joulun ajan Madeiralla, jossa tyttäreni työskentelee tämän talvikauden matkaoppaana. Säät suosivat, ruoka ja seura olivat ihania ja maisemat upeat, joten loma oli todella onnistunut. Ensimmäisellä kerralla saarta oli tullut kierreltyä aika paljon, mutta vielä pääsi ajelemaan uusiakin pikkuteitä huikeissa maisemissa. Ja tulihan tälläkin kertaa hieman vaellettuakin, vaikka lievä korkean paikan kammo rajaakin noissa maisemissa reittivalintoja.
Matkalukemikseni otin pari kirjaa, joista etukäteen ajattelin lukevani tämän Pakkasen kirjan lentokoneessa jo menomatkalla. Kirjan alku tuntui lattealta enkä oikein päässyt kiinni kirjan henkilöihin, joten koko matkan aikana en saanut sitä kahlattua loppuun. Sen sijaan luin Mari Koppisen kirjan nimeltään Jari Sillanpää - paljaana. Lainasin kirjan syksyllä olleen Malagan matkan jälkeen, jossa pääsin ensi kertaa kuulemaan Sillanpäätä livenä. Niinhän siinä sitten kävi kuten kaikki sanovat, että minäkin ihastuin Sillanpään lavaesiintymisen tasoon, karismaan ja tunnelmaan. Kirjaa suosittelen luettavaksi niille, joita aihe kiinnostaa, mutta nyt ei siitä sen enempää, koska on viime vuoden lukukokemuksia.
Pakkasen kirjan aloitin kuitenkin vuoden vaihteen jälkeen uudestaan ja yllättäen se imi mukaansa. Kirja kertoo noin kolmekymppisestä Johannasta, joka työskentelee Helsingin Stockmannin kosmetiikkamyyjänä. Eräänä päivänä hän joutuu lähtemään kesken työpäivän pois migreenin vuoksi ja päätyy läheisen ravintolan terassille. Siellä hän tapaa komean psykiatrin, Samuelin, joka aluksi vaikuttaa Johannan ihannemieheltä.
Miehestä ei löydy mitään tietoa ja hänen käytöksensä saattaa muuttua ennakoimatta, mutta rakkauden sokaistama Johanna ei heti havahdu huomaamaan vaaran merkkejä. Tapahtumat etenevät osin Johannan itse kertomana, osin häntä vastapäätä asuvan naisen kertomana.
Trilleriksi mainostettu kirja sitä kyllä osin olikin, mutta odotin koko lukemiseni ajan, milloin huipennus tapahtuu. Sitä ei kuitenkaan missään vaiheessa tullut ja tarinan loppu jätti hölmistyneen olon, sillä se tuntui väkinäisesti kootulta. Hiukan jäi sellainen olotila, että kirja olisi kirjoitettu joskus edellisillä vuosikymmenillä, vaikka Johannan ystävän perhekuviot istuivatkin tähän aikaan.
Mielestäni kirja on pääosin kuvaus narsistisesta rakkaustarinasta.
Matkalukemikseni otin pari kirjaa, joista etukäteen ajattelin lukevani tämän Pakkasen kirjan lentokoneessa jo menomatkalla. Kirjan alku tuntui lattealta enkä oikein päässyt kiinni kirjan henkilöihin, joten koko matkan aikana en saanut sitä kahlattua loppuun. Sen sijaan luin Mari Koppisen kirjan nimeltään Jari Sillanpää - paljaana. Lainasin kirjan syksyllä olleen Malagan matkan jälkeen, jossa pääsin ensi kertaa kuulemaan Sillanpäätä livenä. Niinhän siinä sitten kävi kuten kaikki sanovat, että minäkin ihastuin Sillanpään lavaesiintymisen tasoon, karismaan ja tunnelmaan. Kirjaa suosittelen luettavaksi niille, joita aihe kiinnostaa, mutta nyt ei siitä sen enempää, koska on viime vuoden lukukokemuksia.
Pakkasen kirjan aloitin kuitenkin vuoden vaihteen jälkeen uudestaan ja yllättäen se imi mukaansa. Kirja kertoo noin kolmekymppisestä Johannasta, joka työskentelee Helsingin Stockmannin kosmetiikkamyyjänä. Eräänä päivänä hän joutuu lähtemään kesken työpäivän pois migreenin vuoksi ja päätyy läheisen ravintolan terassille. Siellä hän tapaa komean psykiatrin, Samuelin, joka aluksi vaikuttaa Johannan ihannemieheltä.
Miehestä ei löydy mitään tietoa ja hänen käytöksensä saattaa muuttua ennakoimatta, mutta rakkauden sokaistama Johanna ei heti havahdu huomaamaan vaaran merkkejä. Tapahtumat etenevät osin Johannan itse kertomana, osin häntä vastapäätä asuvan naisen kertomana.
Trilleriksi mainostettu kirja sitä kyllä osin olikin, mutta odotin koko lukemiseni ajan, milloin huipennus tapahtuu. Sitä ei kuitenkaan missään vaiheessa tullut ja tarinan loppu jätti hölmistyneen olon, sillä se tuntui väkinäisesti kootulta. Hiukan jäi sellainen olotila, että kirja olisi kirjoitettu joskus edellisillä vuosikymmenillä, vaikka Johannan ystävän perhekuviot istuivatkin tähän aikaan.
Mielestäni kirja on pääosin kuvaus narsistisesta rakkaustarinasta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)